Norjalainen Metsäkissa

        rotumääritelmä

  (Norjalainen metsäkissayhdistys ry)

Jalat ovat vahvat ja korkeat, takajalat etujalkoja korkeammat. Tassut ovat suuret ja pyöreät.

Pää on kolmio, jossa kaikki sivut ovat yhtä pitkät. Profiilissa tulee olla hyvin korkeutta ja otsa on hiukan pyöristynyt. Profiili on pitkä ja suora ilman painaumaa nenän varressa (ei stoppia) Leuka on vahva.

 Korvat ovat suuret, juuresta leveät ja niissä on terävät kärjet. Korvien kärjissä on ilvesmäiset tupsut, korvan sisässä pitkiä karvoja. Korvien ulkoreunan linjat seuraavat poskea pitkin leuan kärkeen.

Silmät ovat suuret, ovaalin muotoiset, avoimet ja sijoittuneet hiukan vinoon. Ilme on valpas. Kaikki silmien värit ovat sallittuja, riippumatta turkin väristä.

Häntä on pitkä ja tuuhea. Sen tulisi ylettyä vähintään lapaluihin, mutta mieluiten niskaan asti.

Turkki on puolipitkä. Villavaa alusturkkia peittää vettä hylkivä päällyskarva, joka koostuu pitkistä, karheista ja kiiltävistä peitinkarvoista jotka peittävät selän ja kyljet. Täydessä karvassa olevalla kissalla on paidanrintamus, tuuhea kauluri ja takajaloissa polvihousut.

Turkin väreiksi on hyväksytty kaikki värit ja niiden valkolaikut, lukuun ottamatta naamiokuviota sekä suklaata, lilaa, kanelia ja beigeä. Valkoista saa olla missä määrin tahansa, esim. vain valkea piirto, medaljonki, rinta, vatsalaikku, tassut jne.

Kesäturkki on enimmäkseen lyhyt, kauluri sekä pitkät rinta- ja poskikarvat puuttuvat. Vain pitkäkarvainen häntä osoittaa, että kysymyksessä on puolipitkäkarvainen kissa. Talviturkki kasvaa yleensä syksyllä kun villavaa aluskarvaa alkaa yhä enemmän kehittyä. Takajalkojen housuissa ei ole peitinkarvoja, koska niitä suojaa pitkäkarvainen häntä. Peitinkarvat kehittyvät nuorilla vasta 3-5 kuukauden iässä. Tyyppi ja turkinlaatu ovat tärkeimmät tuntomerkit kun taas värityksellä ja kuvioinnilla on toisarvoinen merkitys.

Huomioon otettavaa:

- Rodun erittäin hidas kehitys täysikasvuiseen kokoon tulee ottaa huomioon.

- Uroksien pää voi olla leveämpi kuin naaraiden.

- Turkkia arvostellessa painotetaan rakennetta ja laatua

 - Turkin pituus ja tuuheus vaihtelee vuodenaikojen mukaan- Pentujen peitinkarvojen kehittyminen voi viedä jopa 6 kuukautta

Virheet:

- liian pienikokoinen tai hentorakenteinen kissa

- pyöreä tai neliönmuotoinen pää

- painauma profiilissa (stoppi)

- pienet korvat

- liian leveällä olevat korvat

- liian lähellä toisiaan sijaitsevat korvat

- lyhyet jalat

- hennot jalat

- lyhyt häntä

- kuiva huopamainen turkki

- takkuinen turkki

- liian silkkinen turkki

    (Norjalainen metsäkissayhdistys ry)